Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjäjä- ja tuomarilaitoksessa

--------------------------------------------------------------------------------
Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjä- ja tuomarilaitoksessa. Esitutkintapöytäkirja http://esitutkintapoytäkirja.blogspot.com kertoo mistä on kysymys tarkemmin
--------------------
02.01.2008
Pro Karelia ry

TARTON RAUHANSOPIMUS 1920 JA OMISTUSOIKEUS

- Suomi oikeussubjektina syntyi itsenäisyysjulistuksesta
- Neuvosto-Venäjä ratifioi itsenäisyyden, samoin länsimaat
- Tarton rauhansopimus tehtiin kohtuullisen rauhantahtoisesti
- Suomen itsenäisyysjulistus ei muuttanut omistussuhteita
- Tarton rauhansopimus ei muuttanut omistussuhteita
- Pariisin rauhansopimus ei käsitellyt lainkaan omistussuhteita
- Pariisin rauhansopimuksessa vain raja siirtyi
- rauhansopimukset vahvistivat historialliset omistukset
- presidentti puhui 01.01.08 suomalaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta
- presidentti sanoi 01.03.05, että Suomi oli sotiin syytön
- luottamus ja win-win ovat edelleen tulevaisuuden tärkeimmät avainsanat

Suomen valtion olemassaolo alkoi oikeudellisesti siitä hetkestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Sitä ennen maa oli osa Venäjää. Ulkovaltojen toteuttama itsenäisyyden ratifiointi oli tärkeä tapahtuma, koska ilman sitä itsenäisyys olisi jäänyt vain julistukseksi ilman kansainvälisiä vaikutuksia.

Tärkein itsenäisyyden ratifiointi sekä Suomen että merkittävien läntisten valtioiden kannalta oli Neuvosto-Venäjän hyväksyntä. Jos sitä ei olisi saatu, olisivat suhteet naapurimaahan varmasti olleet entistä huonommat, eivätkä länsimaat olisi katsoneet viisaaksi ratifioida itsenäisyyttä.

Jälkikäteen on saatu tietää ne perusteet, minkä vuoksi Lenin hyväksyi Suomen itsenäisyyden vahvistamisen. Se ei kuitenkaan muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että Neuvosto-Venäjä ratifioi Suomen itsenäisyyden.

Toinen aivan keskeinen tapahtuma oli Tarton rauhansopimus vuonna 1920. Rauhansopimusta on moitittu milloin häpeärauhaksi, milloin jommalle kummalle maalle edulliseksi. Tärkeää oli, että rauhansopimus tehtiin kohtuullisen hyvässä yhteisymmärryksessä, eikä kumpikaan osapuoli pakottanut tai kiristänyt toista osapuolta esim. rajojen määrittelyssä.

Itsenäisyys ja rauhansopimus ovat siten ne ajankohdat, josta voidaan laskea Suomen valtion täysien oikeuksien ja velvollisuuksien syntyminen.

On tärkeää havaita, etteivät sen paremmin itsenäisyysjulistuksessa kuin Tarton rauhansopimuksessakaan yksityiset omistusoikeussuhteet muuttuneet. Rauhansopimuksessa tämä on tuotu yksiselitteisesti esille useissa artikloissa, joista seuraavassa on otteita (ei koko artikloita):

9. Artikla

Henkilöt, jotka ovat valinneet Venäjän kansalaisuuden, saavat sitä seuraavan vuoden kuluessa vapaasti siirtyä alueelta ja kuljettaa mukanaan kaiken irtaimen omaisuutensa tullitta ja vientimaksuitta. Mainitut henkilöt säilyttävät kaikki oikeutensa kiinteään omaisuuteen, minkä he jättävät Petsamon alueelle.

11. Artikla

3. Kuntien asukkaille taataan omistusoikeus kaikkeen kuntien alueella omistamaansa irtaimeen omaisuuteen samoinkuin oikeus vapaasti määrätä ja käyttää omistamiaan tai viljelemiään tiluksia ja muuta hallussaan olevaa kiinteätä omaisuutta Itä-Karjalan autonomisella alueella voimassaolevien lakien rajoissa.

5. Suomen kansalaisille ja suomalaisille yhtiöille, joilla on ennen kesäkuun 1 päivää 1920 tehtyjä metsänhakkuukontrahteja, säilytetään oikeus vuoden kuluessa rauhansopimuksen voimaanastumisesta lukien mainituissa kunnissa toimittaa näiden kontrahtien mukaiset metsänhakkuut ja poisviedä hakatut puut.

22. Artikla

Venäjän valtion ja valtiolaitosten Suomessa oleva omaisuus siirtyy korvauksetta Suomen valtion omaksi. Samoin siirtyy korvauksetta Venäjän valtion omaksi Venäjällä oleva Suomen valtion ja valtiolaitosten omaisuus.

28. Artikla

Suomen kansalaiset sekä Suomessa kotipaikkaoikeutta nauttivat yhtiöt ja yhdyskunnat saavat Venäjällä olevastaan omaisuuteensa kuin myös Venäjän valtiota tai sen valtiolaitoksia vastaan kohdistuviin saamisiinsa ja vahingonkorvaus- ynnä muihin vaatimuksiinsa nähden samat oikeudet ja etuudet jotka Venäjä on myöntänyt tai tulee myöntämään enimmän suositun maan kansalaisille.

Tarton rauhansopimuksen artiklat sitten vahvistavat omistusoikeuden pysyvyyden. Tämä sama pysyvyys on sittemmin vahvistettu mm. YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa 10.12.1948 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjassa 1950.

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksessä esiintyy usein näköalattomuutta ja hyvin kapea-alaista ajattelua erityisesti omistusoikeuden osalta. Omistusta ei mielletä yhdeksi keskeiseksi ihmisoikeudeksi niin kansalaisten kuin yhteisöjen tai valtioiden osalta. Kuitenkin se on yksi keskeisimmistä kansainvälisesti sovituista oikeuksista.

Osittain näköalattomuus liittyy siihen, että katsotaan vain kaukaista historiaa, unohdetaan lähihistoria ja nykyhetki kokonaan. Pahinta kuitenkin on se, että samalla unohdetaan tulevaisuus ja sen mahdollisuudet.

Historian tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voisimme paremmin ymmärtää nykyistä tilannetta. Se voi myös auttaa ennakoimaan tulevaisuutta. Kaukaisesta historiasta ei kuitenkaan pidä muodostaa putkinäköistä tulevaisuudenkuvaa. Ei pidä kuvitella, että riittää, kun historiaa tarkastellaan ja tutkitaan. Saatujen tietojen pohjalta on ryhdyttävä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Ns. sotasyyllisyyden osalta tällainen käsittämätön historia-ulottuvuus tulee pahiten esille.

Suomessa näyttää olevan ryhmä ihmisiä, jotka katsovat suomalaisten historiaa mielummin 1200-luvulla tai sen jälkeisinä vuosisatoina sen sijaan, että erityisesti oikeudellisesti katsottaisiin siitä lähtien, kun Suomesta tuli itsenäinen oikeussubjekti eli se sai itsenäisyytensä.

Tarton rauhansopimus on vankka asiakirja osoittamaan sen, että suomalaisilla ja venäläisillä oli Petsamossa, Salla-Kuusamossa, Karjalassa ja Suomenlahden ulappasaarilla täysi omistusoikeus omaisuuteensa ja se omistusoikeus jatkui Neuvostoliiton talvisodan hyökkäyksistä huolimatta.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 ei käsitelty lainkaan omistusoikeutta. Kun tätä asiaa oli käsitelty selväsanaisesti Tarton rauhansopimuksessa, se siten tarkoitti olemassa olevan tilanteen jatkumista ennallaan. Pariisin rauhansopimus ei muuttanut kiinteän omaisuuden omistussuhteita.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kiinnitti uudenvuoden puheessaan 01.01.2008 huomiota mm. suomalaisuuteen: ”Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan”. ”Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin”.

Koska oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo, olisi hyvin odottanut, että presidentti olisi käsitellyt samalla myös Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten kysymystä. Osoittaahan tuorein gallup sen, että yhä useampi suomalainen haluaa asian esille. Kysymys ei ole marginaalisesta ihmisjoukosta, vaan lähes puolet kansasta pitää asian esille ottamista tärkeänä.

Ensimmäisessä vaiheessa kyse on sisäpoliittisesta asiasta, koska asia on ensin kotimaassa selvitettävä perusteellisesti. Presidentin puhe kosketteli muutoinkin ensisijaisesti sisäpoliittisia asioita, eikä esim. lainkaan monitahoista Venäjä-suhdettamme tai turvallisuuttamme, joten sotasyyllisyyden ja palautuksen esille tuominen olisi ollut perusteltua. Rohkenihan presidentti ottaa sotaan syyttömyytemme esille Ranskan ulkopoliittisessa instituuttissa 01.03.2005.

Luottamusta luova win-win –palautus on Suomelle ja Venäjälle suuri etu. Myös toteuttaa molempien maitten ratifioimien ihmisoikeussopimusten vaatimia korjauksia. Tarton rauhansopimus antoi maitten välille rajan ja omistusoikeuteen liittyvän pohjan. Tulevaisuuden mahdollisuuksien täysi hyödyntäminen edellyttää luottamusta, mikä saavutetaan vain oikeudenmukaisilla toimenpiteillä.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

---------

Edelliselle sivulle Kaikki puheet Puheet 1.1.2008 Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2008 Kansalaiset, Juuri päättynyt itsenäisyytemme juhlavuosi liittyi pitkään rauhan vuosien ketjuun. Olemme yli kuuden vuosikymmenen ajan voineet rakentaa maatamme ja hyvinvointiamme rauhan oloissa. Haluan kiittää veteraaneja, sodanjälkeistä rakentajapolvea ja myös oman aikamme arjen sankareita saamastamme perinnöstä. Yhteisvastuu – huolehtiminen toisistamme – on yhä välttämätöntä. Yhteisvastuu tasoittaa yksittäisen ihmisen polkua ja rakentaa kansakunnan tulevaisuutta. Mennytkään vuosi ei päättynyt ilman inhimillisiä menetyksiä ja surua. Jokelan koulutragedia kosketti meitä kaikkia. Läheisensä menettäneiden suru on syvä ja sen varjot ovat pitkät. Myötätuntomme ja tukemme ovat tarpeen vielä kauan sen jälkeen, kun julkisuus tapahtuman ympäriltä on kadonnut. Tällaisten kokemusten myötä joudumme tunnustamaan, että se mikä voi tapahtua muualla, voi sattua myös meillä. Tapahtuneesta on otettava opiksi. Olemme tottuneet pitämään yhteiskuntamme toimivuutta itsestäänselvyytenä, ja on hyvä, että voimme yhä luottaa arkipäivän turvallisuuteen. Mutta se ei saa merkitä välinpitämättömyyttä eikä tuudittaa meitä väärään luottavaisuuteen. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa ihmisten perusturvallisuus joutuu koetukselle. Juuri silloin tarvitaan julkisia palveluja, kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja yksinkertaisesti toinen toisestamme välittämistä. Näiden turvaverkkojen vahvuus on ratkaisevaa hädän hetkellä, mutta niitä on rakennettava ja huollettava koko ajan. Tätä meidän kaikkien on tehtävä kykyjemme mukaan. Peruspalveluista on pidettävä huolta. Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan. Yhteisön jäsenenä jokaisella on paremmat mahdollisuudet toteuttaa myös yksilöllisiä toiveitaan, omalla työllään ja omin ponnisteluin. Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin. Olemme rakentaneet sosiaalisesti eheän yhteiskunnan – voidaan perustellusti puhua menestystarinasta. Hyvinvoinnissamme on kuitenkin nähtävissä säröilyä. Vaikka kansantulo on kasvanut, eivät väestöryhmien väliset hyvinvointierot ole hävinneet, vaan päinvastoin erot etenkin ääripäiden välillä ovat jatkaneet kasvuaan. Erityisen huolestuttavaa on, jos annamme lasten joutua kärsimään tästä. Sosiaalinen eheys ja taloudellinen vahvuus kulkevat käsi kädessä, Jos toinen murtuu, ei toistakaan voi taata. Niin kauan kun onnistumme pitämään huolta siitä, että kaikkien väestöryhmien elintaso kohentuu ja erot tasoittuvat, olemme vahvalla pohjalla. Suomen vahvuuksiin on kuulunut myös työmarkkinoiden laajapohjainen yhteistyö. Viime neuvottelukierroksella työehtosopimusratkaisut lohkesivat liittokohtaisiksi. Syksyn tapahtumat toivat esiin työelämän ongelmia muun muassa työn arvostuksessa ja tasa-arvossa. Kertaheitolla nämä asiat eivät ratkea, vaan niihin joudutaan varmasti palaamaan. Toivon, että ymmärretään palvelujen kasvava merkitys yhteiskunnalle ja löydetään haasteisiin kestäviä ratkaisuja. Neuvottelutilanteen vaikeus käynnisti myös pohdinnan työelämän pelisäännöistä ja sopimusmalleista. Tämäkin keskustelu jatkuu. Näin varsinaisten neuvottelujen välillä pystyttäneen katsomaan asioita ennakkoluulottomasti ja rakentavasti ymmärtäen sekä muuttunut globaali maailma että vahvan neuvottelujärjestelmän edut. Tämän päivän maailmassa oppiminen yhteistyöhön on kaikkein tärkeintä. Viime vuonna ilmastonmuutoksen hillintä nousi lopultakin maailmanlaajuiseksi ykköstavoitteeksi. Olen toiveikas globaalin vastuun kasvusta. YK:n ilmastonmuutoskokous Balilla joulukuussa oli askel eteenpäin. Se voi olla uuden polun alku. Ja me onnistumme, jos me pystymme sovittamaan yhteen tässä muutosprosessissa sekä maailman ekologiset edellytykset että ihmisten tarpeen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomen pitää olla mukana tässä työssä sekä itsensä että yhteisen maailmamme vuoksi. Tarvitsemme ympäristöystävällisempää elämäntapaa, ohjaavia normeja ja puhtaamman teknologian kehittämistä. Voimme vaikuttaa kansainvälisen yhteisymmärryksen löytymiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä myös Euroopan unionissa ja unionin kautta koko maailmassa. Oman lähialueemme suurin ympäristöongelma on Itämeri. Sen suhteen meillä Itämeren rantavaltioilla on paljon voitettavaa, mutta myös paljon vastuuta. Yhteistyötä on jo tehty meren puhdistamiseksi ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta ponnisteluja on jatkettava. Viime marraskuussa Itämeren maat sitoutuivat vähentämään päästöjään yhteisen taakanjaon mukaisesti. Omasta puolestani olen halunnut kutsua ja rohkaista Itämeren kansoja tähän yhteistyöhön. Olen yhdessä pääministeri Vanhasen kanssa lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Itämeren rantavaltioiden päämiehille. Toivon, että tällainen näkyvä poliittinen sitoutuminen vahvistaisi tarvittavia käytännön toimenpiteitä. Itämeri yhdistää - ei erota Tulen palaamaan Itämeren haasteisiin ja muihin ympäristökysymyksiin jo keväällä muun muassa seuraavan presidenttifoorumin yhteydessä. * * * Päättyneenä vuonna kunnioitimme suomen kieltä Mikael Agricolan juhlavuoden merkiksi. Tähän sopii erinomaisesti, että alkava vuosi 2008 on omistettu kulttuurien vuoropuhelulle Euroopassa. Tässä keskustelussa on hyvä olla avoimin mielin mukana ja muistaa myös omia kielivähemmistöjämme. Globaali maailma on tuonut maailman eri uskonnot ja kulttuurit osaksi omaa arkipäiväämme. Käynnistin syyskuun 11. päivän järkyttävien kokemusten jälkeen vuonna 2001 keskusteluja Suomessa toimivien kristillisten, juutalaisten ja islamilaisten uskontokuntien kanssa. Jo näiden kuluneiden vuosien aikana olen nähnyt ja kokenut, miten nämä eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat toisiaan kunnioittaen toimineet yhdistävänä tekijänä ja voimavarana yhteiskunnassamme. Olen kiitollinen heille tästä työstä. Toivottavasti tämä sama rakentava ilmiö saadaan kokea myös Euroopan tasolla. Nuori afganistanilaistyttö osallistui hiljattain maahanmuuttajien valokuvaus- ja sanataidetyöpajaan. Hän tuli Suomeen maasta, jossa oli sodittu jo 28 vuotta. Hän kirjoitti: ”Aikaisemmin elämässäni oli vain yksi väri ja se oli musta. Nyt kaikki on muuttunut: nyt näen ihania värejä.” Sodan poistuessa musta hälvenee. Me suomalaiset olemme tämän kokeneet. Nyt voimme olla auttamassa monia muita rauhan rakentamisessa. Suomalaiset toimivat tänäkin vuonna vaativissa kansainvälisissä sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Annamme omalta osaltamme maailman ihmisille mahdollisuuden nähdä elämän värien rikkauden. Tämän lisäksi Suomi toimii alkaneen vuoden Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ETYJin puheenjohtajana. ETYJ perustuu Suomen, erityisesti presidentti Urho Kekkosen, aloitteeseen Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. ETYJin puheenjohtajana Suomi korostaa laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisten ja valtioiden turvallisuudesta. Pidämme myös mielessämme ETYJin perusperiaatteen siitä, että turvallisuutta ei lisätä toisten kustannuksella ja että muiden turvallisuuden lisääminen lisää myös omaa turvallisuutta. * * * On kulunut vain vajaa vuosi siitä, kun maassamme toimitettiin eduskuntavaalit ja uusi hallitus aloitti toimintansa. Ensi syksyllä ovat edessä kunnallisvaalit. Kuntarakenteemme on vahvassa muutoksessa. Kunnilla on ensisijainen merkitys terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetuksen, vanhusten palvelujen ja muiden ihmisten arkipäivään vaikuttavista asioista päätettäessä. On siis syytä äänestää kunnallisvaaleissa. Vaalit ovat merkittävä osa demokratiaa. Demokratian toteutuminen edellyttää myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa – toimintaa vaalien välilläkin. Toivon sille lämpimästi menestystä. Edessämme on monin tavoin työntäyteinen vuosi. Sen alkaessa haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on tärkeää. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2008.

------------------------------------------

Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjä- ja tuomarilaitoksessa

-------
Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjä- ja tuomarilaitoksessa. Esitutkintapöytäkirja http://esitutkintapoytäkirja.blogspot.com kertoo mistä on kysymys tarkemmin
-----------

--------------------------------------------------------